Mikä on GitHub? Helppo opas aloittelijalle

GitHub tulee usein vastaan, kun etsit ohjelmaa, tutustut verkkosivujen tekemiseen tai yrität ladata jonkin työkalun uusimman version. Sivulla näkyy tiedostoja, englanninkielisiä painikkeita ja keskusteluja, joiden tarkoitus ei välttämättä avaudu ensimmäisellä käynnillä. Palvelu saattaa näyttää paikalta, jossa pitäisi jo valmiiksi osata ohjelmoida.

GitHubin perusidea on kuitenkin ymmärrettävä: se auttaa säilyttämään projektin tiedostot, seuraamaan niiden muutoksia ja tekemään yhteistyötä. Kun muutama keskeinen käsite tulee tutuksi, näkymä alkaa tuntua huomattavasti selkeämmältä.

Tässä oppaassa tutustutaan GitHubiin käytännönläheisesti. Et tarvitse aiempaa kokemusta ohjelmoinnista, komentorivistä tai versionhallinnasta.

Mikä GitHub on?

GitHub on verkkopalvelu, jossa voidaan ylläpitää ohjelmistoprojekteja ja tehdä niihin liittyvää yhteistyötä. Projektin ympärille voidaan koota esimerkiksi lähdekoodi, käyttöohjeet, kehitysehdotukset ja muutoksista käytävät keskustelut.

Ajattele pientä harrastusporukkaa, joka rakentaa yhteistä verkkosivustoa. Yksi kirjoittaa ohjeita, toinen muokkaa ulkoasua ja kolmas korjaa virheitä. GitHub tarjoaa yhteisen paikan, jossa työn etenemistä voidaan seurata.

Palvelussa voi esimerkiksi:

• Säilyttää projektin tiedostoja ja niiden muutoshistoriaa.
• Tarkastella muiden tekemiä muutoksia.
• Ehdottaa korjauksia ja uusia ominaisuuksia.
• Ilmoittaa ohjelman toiminnassa havaituista ongelmista.
• Jakaa omia projekteja muiden nähtäväksi.
• Ylläpitää projektin dokumentaatiota.

GitHubin toimintoja ei tarvitse ottaa käyttöön kerralla. Aloittelijalle riittää ensimmäiseksi yksi pieni projekti ja sen tiedostoihin tutustuminen. Palvelun käyttötarkoituksia kuvaa myös GitHubin oma esittely.

Mitä eroa Gitillä ja GitHubilla on?

Git ja GitHub kuulostavat samalta, mutta ne tarkoittavat eri asioita.

Git on versionhallintajärjestelmä. Se tallentaa tiedostoihin tehtyjä muutoksia projektin historiaan. GitHub puolestaan on verkkopalvelu, jossa Gitillä hallittuja projekteja voidaan säilyttää ja käsitellä yhdessä.

Eron voi hahmottaa kirjoittamisen kautta. Jos tallennat tekstistä jatkuvasti uusia tiedostoja nimillä ”valmis”, ”valmis-uusi” ja ”lopullinen-korjattu”, toimivan version löytäminen muuttuu nopeasti hankalaksi. Versionhallinnassa muutokset muodostavat järjestelmällisen historian.

Git toimii myös omalla tietokoneella ilman GitHubia. Paikallinen tallennus versionhallintaan ei siis automaattisesti siirrä muutoksia verkkopalveluun. Muutokset lähetetään erikseen etärepositorioon esimerkiksi push-toiminnolla.

Tämä ero kannattaa ymmärtää varhain: tietokoneella oleva projekti ja GitHubissa näkyvä projekti eivät aina sisällä samoja viimeisimpiä muutoksia. Gitin toimintaperiaatteet esitellään GitHubin Git-oppaassa.

GitHubin tärkeimmät käsitteet selkokielellä

GitHubissa toistuu pieni joukko termejä. Niitä ei tarvitse opetella ulkoa, mutta niiden tunnistaminen helpottaa käyttöä.

• Repository eli repositorio tarkoittaa projektin tiedostojen ja muutoshistorian kokonaisuutta. Arkisesti puhutaan usein reposta.
• Commit on tallennettu muutoskokonaisuus. Sen yhteyteen kirjoitetaan viesti, joka kertoo tehdystä muutoksesta.
• Branch eli haara on erillinen kehityslinja, jossa muutoksia voidaan valmistella.
• Pull request on muutosehdotus, jonka kautta muutoksia tarkastellaan ennen yhdistämistä.
• Merge tarkoittaa muutosten yhdistämistä haarasta toiseen.
• Clone tarkoittaa repositorion kopioimista omalle tietokoneelle Gitillä.
• Fork on oma GitHubissa oleva kopio toisen repositoriosta, yleensä omien muutosten tekemistä varten.

Esimerkiksi verkkosivuston uuden valikon voi valmistella omassa haarassa. Kun muutos on valmis, siitä avataan pull request. Tarkistamisen jälkeen muutokset voidaan yhdistää päähaaraan.

Nämä käsitteet muodostavat tavallisen yhteistyön perustan. Käytännön harjoitteluun sopii GitHubin Hello World -ohje.

Kenelle GitHub sopii?

GitHub tunnetaan ohjelmoijien työkaluna, mutta myös muunlainen osallistuminen on hyödyllistä. Projektit tarvitsevat usein selkeitä ohjeita, käännöksiä, testausta ja käyttäjien palautetta.

Jos huomaat käyttöohjeessa epäselvän kohdan, voit auttaa kuvaamalla ongelman. Jos ohjelma käyttäytyy odottamattomasti, tarkka virheilmoitus voi säästää kehittäjältä paljon selvitystyötä.

Aloittelijalle sopivia käyttötapoja ovat esimerkiksi:

• Omien ohjelmointiharjoitusten kokoaminen.
• Pienen verkkosivuprojektin ylläpitäminen.
• Käyttöohjeiden kirjoittaminen ja parantaminen.
• Oman oppimispäiväkirjan pitäminen.
• Harrastusprojektin tehtävien suunnittelu.
• Julkisiin projekteihin tutustuminen.

Ensimmäisen projektin ei tarvitse olla näyttävä. Vaikkapa yksinkertainen muistilista riittää harjoitteluun. Olennaista on oppia, miten tiedosto muuttuu ja miten muutos näkyy historiassa.

Onko GitHub ilmainen?

GitHubista on saatavilla ilmainen GitHub Free -vaihtoehto. Henkilökohtaisella ilmaistilillä voi luoda sekä julkisia että yksityisiä repositorioita. Yksityisten repositorioiden ominaisuuksissa on rajoituksia verrattuna laajempiin palvelupaketteihin.

Aloittelijan tavallisiin harjoituksiin ilmainen vaihtoehto riittää yleensä hyvin. Maksullisia palveluita kannattaa arvioida vasta, kun tunnistat jonkin ominaisuuden, jota oikeasti tarvitset.

Julkisuuden valintaan on hyvä kiinnittää huomiota:

• Julkisen repositorion sisältöä voivat tarkastella muutkin.
• Yksityisen repositorion käyttöoikeuksia rajataan.
• Julkinen projekti sopii esimerkiksi jaettavaksi työnäytteeksi.
• Yksityinen projekti sopii harjoitteluun, jota et halua muiden nähtäväksi.

Kaikki lisäpalvelut eivät ole rajattomasti ilmaisia. Tarkista ajantasaiset ominaisuudet ja käyttörajat GitHubin palvelupakettien kuvauksesta, jos otat käyttöön uusia toimintoja.

Näin luot ensimmäisen projektisi

Helppo aloitus on pieni tekstiprojekti, jonka teet selaimessa. Näin voit keskittyä perusideaan ilman erillisten ohjelmien asentamista.

1. Luo GitHub-tili ja kirjaudu sisään.
2. Valitse uuden repositorion luominen kohdasta New repository.
3. Anna projektille kuvaava nimi, esimerkiksi oma-oppimispaivakirja.
4. Kirjoita lyhyt kuvaus projektin tarkoituksesta.
5. Valitse näkyvyydeksi Public tai Private.
6. Ota README-tiedoston lisääminen käyttöön.
7. Luo repositorio valitsemalla Create repository.

Avaa tämän jälkeen README-tiedosto ja siirry muokkaamaan sitä. Kirjoita muutama lause siitä, mitä aiot harjoitella. Tallenna muutos Commit changes -toiminnolla ja anna sille kuvaava viesti, kuten ”Lisää projektin esittely”.

Nyt projektillasi on sisältöä ja tallennettu muutos. Seuraavaksi voit korjata yhden lauseen ja tarkastella, miten uusi muutos näkyy historiassa. Selaimessa tehtävä aloitus onnistuu ilman komentorivin osaamista, kuten GitHubin aloitusharjoitus osoittaa.

Kirjoita README, joka auttaa lukijaa

README on projektin esittelyteksti. Sen avulla vierailijan pitäisi ymmärtää nopeasti, mitä hän on katsomassa.

Hyvä esittely ei vaadi pitkää teknistä selostusta. Aloita muutamalla käytännön kysymyksellä: mitä projekti tekee, kenelle se on tarkoitettu ja miten sitä kokeillaan?

Voit käyttää tällaista rakennetta:

• Projektin nimi ja lyhyt esittely.
• Tärkeimmät ominaisuudet.
• Käyttöönoton vaiheet.
• Esimerkki käyttötavasta.
• Tiedossa olevat puutteet.
• Ohje palautteen antamiseen.

Jos rakennat vaikkapa retkivarustelistaa, kerro, voiko siihen lisätä omia tavaroita ja tallentuuko lista myöhempää käyttöä varten. Tällaiset tiedot auttavat lukijaa enemmän kuin yleinen toteamus ”kätevä sovellus kaikille”.

Kerro myös rehellisesti, jos projekti on kesken. Selkeä rajaus auttaa muita kokeilemaan sitä oikeilla odotuksilla.

Miten virheistä ilmoitetaan ja kehitystä suunnitellaan?

GitHubin Issues-toiminnolla voidaan seurata esimerkiksi tehtäviä, virheitä ja kehitysehdotuksia. Yksi issue voi käsitellä yhtä korjattavaa ongelmaa tai suunniteltavaa ominaisuutta.

Hyvä virheilmoitus kertoo tapahtumista konkreettisesti. Pelkkä ”ei toimi” jättää selvitystyön kokonaan toiselle.

Kirjaa ilmoitukseen:

• Mitä olit tekemässä.
• Mitä odotit tapahtuvan.
• Mitä oikeasti tapahtui.
• Millä vaiheilla ongelman voi toistaa.
• Mikä ohjelmaversio ja käyttöympäristö olivat käytössä.

Esimerkiksi ”Tallennuspainike ei reagoi, kun listan nimi on tyhjä” on hyödyllinen lähtökohta. Kehittäjä saa heti tilanteen, jota voi kokeilla.

Tarkista ennen uuden ilmoituksen tekemistä, onko samasta asiasta jo keskustelu. Lisää tarvittaessa omat havaintosi siihen. Tehtävien seurannasta kerrotaan tarkemmin GitHubin Issues-ohjeessa.

Voiko GitHubissa julkaista verkkosivut?

GitHub Pages mahdollistaa staattisten verkkosivujen julkaisemisen repositorion sisällöstä. Se sopii esimerkiksi esittelysivulle, projektin ohjeille tai yksinkertaiselle portfoliolle.

Staattinen sivusto tarkoittaa tässä sivustoa, jonka julkaistavat tiedostot sisältävät esimerkiksi HTML:ää, CSS:ää ja JavaScriptiä. Pages ei suorita palvelimella PHP-koodia, joten tavallista WordPress-asennusta ei voi käyttää siinä sellaisenaan.

Aloittelijalle sopiva harjoitus on yhden sivun esittely:

• Otsikko ja lyhyt kuvaus.
• Muutama oma projekti.
• Yhteystiedot tai palautelinkki.
• Kevyt, mobiilissa toimiva ulkoasu.

GitHub-repositorion luominen ei yksin julkaise tällaista verkkosivua. Pages-julkaisu otetaan erikseen käyttöön. Julkaisutavan ominaisuudet löytyvät GitHub Pagesin esittelystä.

Tarkoittaako julkinen projekti vapaasti käytettävää koodia?

Julkisuus ja käyttöoikeus ovat eri asioita. Se, että näet projektin tiedostot GitHubissa, ei automaattisesti tarkoita vapaata oikeutta käyttää niitä mihin tahansa.

Tarkista projektin lisenssi ennen kuin otat koodia omaan käyttöön tai jaat sitä eteenpäin. Lisenssi kertoo, millä ehdoilla käyttö, muokkaaminen ja jakaminen ovat sallittuja.

Myös omassa julkisessa projektissa kannattaa tehdä käyttöehdot selviksi. Jos tarkoitus on julkaista avoimen lähdekoodin ohjelma, lisenssin valitseminen kuuluu julkaisemiseen. Aihetta käsitellään GitHubin lisensointiohjeessa.

Aloita pienestä ja opi tekemällä

GitHubin oppiminen helpottuu, kun asetat ensimmäiseksi tavoitteeksi yhden ymmärrettävän työnkulun. Luo projekti, kirjoita esittely, tee pieni muutos ja katso sen historiaa.

Kokeile tämän jälkeen omaa haaraa ja muutosehdotusta. Voit harjoitella niitä yksin ilman valmista ohjelmaa tai työryhmää.

Kun nämä vaiheet alkavat tuntua tutuilta, GitHubin monet painikkeet saavat merkityksen. Palvelusta muodostuu käytännöllinen työtila, jossa omat ideat, muutokset ja yhteistyö pysyvät järjestyksessä.